ÄITI

Äiti oli pienikokoinen ja laiha, hänellä oli luomi huulien yläpuolella ja siihen kasvoi karvoja, joita hän nyppi pinseteillä.

Kiusasin pikkusiskoa ja -veljeä, serkkuja hakkasin nokkosilla, vaaria löin nyrkillä päähän. Huusin ja paiskoin tavaroita. Äiti ei huutanut, hän nappasi suunsa viivaksi. Hänen pistävä katseensa sai minut syyllisyyden tuntoon. Äiti oli isin kanssa kimpassa. Isi hakkasi kameran remmillä paljaalle pyllylle tai haetutti notkean vitsan metsästä ja huitoi sillä paljaille säärille.

Ei äidilläkään helppoa ollut. Oli lapsena joutunut syömään kastematoja, kun ei ollut ruokaa. Äidin pikkusisko paloi kuoliaaksi, kun otti hellasta tikun nenään tulta. Äiti kertoi, että hänen äitinsä oli päreen valossa virkannut sängynpeittoja Amerikkaan yökaudet. Sängynpeittojen ohjeet oli saatu Amerikasta. Kerran minä löysin ne lehdet ja yhden mallipalan, sen mukaan virkkasin itselleni sängynpeiton. Saiko äidinäiti rahaa Amerikasta, kun virkkasi - ei vaan virkkuulankoja, että sai virkata lisää. Äitini oli ollut yksin kotona, kun hänen äitinsä kuoli tuvassa vähän yli nelikymppisenä. 14-vuotias nukkui ruumiin kanssa kahdestaan kotona yön yli. Äidin isä oli lonkkavikainen torppari ja elätettäviä jäi neljä. Äiti oli toiseksi vanhin ja ainoa tyttö. Äiti joutui lähtemään kirkolle piikomaan.

Äiti oli mullalle allerginen. Hän leikkasi pitkät kiharat hiukseni poikatukaksi, kun ei pystynyt enää letittämään ja kääri sormensa yöksi rätteihin, ettei repisi niitä unissaan rikki.

Äiti pelasi korttia ja pani pasianssia. Jos minulla oli kortit, se oli taas selkäsaunan aihe. Äiti poltti sätkää ja teki ristikoita. Äiti nylki kanoja, keitti mustia rouskuja ja rapuja. Äiti ompeli polku-Singerillä vaatteita, virkkasi verhoja ja pöytäliinoja, teki tilkkutöitä ja ryijyjä ja kutoi kangaspuilla mattoja, sitten kun oli saanut ne lapsiltaan 75-vuotislahjaksi. Kuteet hän leikkasi vanhoista vaatteista.

Mökillä äiti sahasi ja hakkasi puita, kun se irrotti lavat. Äiti rakensi puukuurin paksuista pahveista, kun naapuri otti tavakseen hakea äidin hakkaamat puut saunansa lämmitykseen. Isä oli oli kuollut ennenkuin oli ennättänyt puukuurin rakentaa eikä lapsista siihen ollut.

Kun markka-aika loppui, äiti alkoi kerätä kahden euron kolikoita Piltti-purkkeihin, kun ne olivat niin kauniita. Äidin kuoleman jälkeen asuntoa tyhjentäessämme, löysimme purkit kaapin perältä ja aloimme nauraa. Maksoimme osan hautajaiskuluista ja kävimme Buttenhoffilla syömässä Piltti-purkkirahoilla.