Tove Jansson: Muumilaakson marraskuu (1970),  suom. Kaarina Helakisa.

"Metsä oli sateesta raskas, puut aivan hiljaa. Kaikki oli lakastunut ja kuollut, mutta maatuneesta maan kamarasta nousi kohisevalla voimalla myöhäissyksyn salainen puutarha – kiiltävien turvonneitten kasvien outo lajisto, jolla ei ollut mitään tekemistä kesän kanssa. Paljaat mustikanvarvut olivat kellanvihreitä ja karpalot tummia kuin veri.[…] Sateen kohina ja veden solina jatkuivat muuttumattomina, niissä oli sama lempeä yksinäisyyden ja täyttymyksen ääni."

Aivan upea marraskuun kuvaus on edellämainittu. Voiko sen paremmin sanoa. Kävin marraskuisella kuvausretkellä noin viikko sitten. En malta olla laittamatta enempikin kuvia tuolta retkeltä kuin sen yhden.

Metsä oli sateesta raskas:





Kaikki oli lakastunut ja kuollut:



Kiiltävien kasvien lajisto:



Ja lopuksi vielä näkymä, josta jo kuvatessa minulle tuli mieleen Muumilaakso:



LINKKI VALOKUVATORSTAIN SIVULLE.