Ihanan epätodellinen olo. Tällaista se varmaan olisi eläkkeellä, johon minulla siis on vielä aikaa. Tiedostan, että useat ihmiset ovat tänään täydessä työn touhussa, onhan jälleen arki. Minä sain nukkua myöhään. Niin kauan kunnes Kissa hyppäsi tuolille, joka hajosi. Kukaan muu ei rämähdystä kuullut. Minulla on siis loma tai eihän työttömyyttä lomaksi voi sanoa, vaikka se siltä tuntuukin. Loppiaisen jälkeen kuitenkin pätkätyö alkaa taas, joten sillä tavalla tunnen itseni lomailijaksi.

Kauppoihinkin pääsi. Ostin tänään digitaalikameran. Varmaan saan tännekin jonkun kuvan laitettua, kunhan opettelen sitä käyttämään. Tuolla aikaisemmin puhkuin sitä, että en osta digitaalista, kun on niin hyvä järjestelmäkamera. Mutta näin sitä vaan itsensä manipuloi vaikka minkälaisiin suorituksiin, kun laittaa pyörät pyörimään - ajatuksen pyörät nimittäin, kutsun sitä prosessoinniksi.