Tiedän, että auton pito tulee kalliiksi. Sanoin kesällä, että myyn Golfin. Miten on niin vaikeaa päästä henkisesti sille tasolle, että tosiaan luopuu autosta! Vein sen taas korjaamolle. Laturi pitää vaihtaa. Tai itse asiassa se on jo vaihdettu, pitäisi vain hakea auto pois korjaamolta.

Toissa viikolla jäin auton kanssa toiselle paikkakunnalle, kun se ei inahtanutkaan siinä pihassa. Onneksi naisporukalla saimme sen käynnistettyä ja pääsin ajamaan takaisin omalle parkkipaikalle. Oli sekin operaatio:

Tanssitunnin jälkeen meitä oli siinä parkkipaikalla kolme autollista. Onneksi ne kaksi muuta autoa eivät ennättäneet lähteä ennenkuin totesin oman tilanteeni.

Kaivoin käynnistinkaapelit Golfin perästä, mutta en minä eikä kukaan muukaan naisista tiennyt, miten päin ne pitää laittaa akkuihin. Soitin miehelle. Ensimmäisen auton akkuun ei saatu kiinnitettyä toista kaapelia, kun navan päällä oli sellainen suojakuori, jota ei saatu irti. Toinen auto kurvasi viereen, kaapelit juuri ja juuri ylettivät hänen akkuunsa, mutta emme saaneet siihenkään kiinni kaapeleita. Hän soitti miehelleen. Miehen ohjeiden mukaan saimme ne kiinni ja autoni käynnistyi.

Virta oli niin vähissä, että valot olivat aivan himmeät, vastaantulijat vilkuttelivat valojaan. Pieni sadekuuro tuli, käynnistin pyyhkijät. Ne menivät kuin hidastetussa elokuvassa. Pääsin kuitenkin kotiin.

Kun autoon pistää paljon korjausrahaa, ei koskaan saa omiaan pois myydessä. Olen onneton tämän auton kanssa. Toisaalta tykkään siitä, varsinkin kesällä se on mökillä tarpeellinen. Viime talvena pidin auton seisonnassa muutaman kuukauden. Katsastuskin lähestyy ja autoverolappu putosi postiluukusta äskettäin.