Taas on yö, kun tätä kirjoitan. Harmittaa niin vietävästi, että heräsin kesken unien. Tai siis ennätin tunnin nukkua korvatulpat korvissa, kun poika laittoi kovaääniset niin kovalle, että ponnahdin pystyyn. Tässä nyt olen pari tuntia keikkunut, pyöriskellyt sängyssä, miettinyt monenlaisia asioita ja yrittänyt saada unen päästä kiinni uudelleen.

Poika pelaa Nettipelejä ja keskustelee pelatessaan kavereiden kanssa. En tiedä, onko hänen kuulokkeensa rikki vai miksi ei käytä niitä. Vähänkö ottaa aivoon. No pianhan tuo muuttaa kotoa pois. Sitten ei enää ole tällaisia herätyksiä ellen herää miehen kupehtimiseen keskellä yötä.

Taidan ottaa lasillisen viiniä ja yrittää unta sen avulla. Kellokin on soimassa jo klo 7.

EDIT: seuraavana aamuna. Kuulin vielä kello kolmen soiton naapurin seinäkellosta. Sitten kai vähitellen tuli kaivattu uni ilman viiniä kuitenkin. Kello pärähti seitsemältä, eikä olo ollut kovin auvoinen. Siirsin soittoa puoli tuntia, mutta kun en saanutkaan enää unta, nousin ylös kahvin keittoon. Tunnin kuluttua pitää rientää bussiin.