Voi kuinka pimeää ja synkkää onkaan tämä joulukuun alku. Surullista, että ne kauniit lumikelit ovat ohi. Oli niin valoisaa ja kaunista, ihmiset paremmalla mielellä. Nyt vedetään takkia tiukemmalle, hattua syvemmälle ja kuljetaan kyyryssä tuulta ja sadetta uhmaten.

Tällaisina päivinä on mukava ajatella tulossa olevaa matkaa. Tapaninpäivänä matkustamme Heilin kanssa Sveitsiin siskoni luokse. Menemme myös Alpeille nauttimaan lumesta ja pakkasesta. Hienoa on katsella Sveitsissä asuvan Marjutin kauniita talvisia kuvia (Marjut ei ole siskoni)

Nyt on tapahtunut suuri ihme: mies on alkanut siivota! Kai hän on kyllästynyt, kun minä en siivoa. Äsken hurisi imuri ja nyt näyttää lattiarättikin huiskaavan.... ei mitään joulusiivoa, vaan miniäkokelas tulee tänään käymään.