Kirjoitan tähän seuraavaksi kansakoulun kolmasluokkalaisen aineen (ikää 9 vuotta). Vaikuttaisi siltä, että opettaja on ensin lukenut leppälinnun kohtalosta ja sitten oppilas on kirjoittanut, mitä on muistanut.  Punakynää on tässä aineessa käytetty tosi runsaasti. Opettajan korjaukset kursiivilla suluissa.
Lintuja olen aina rakastanut. Oppikoulussa piirrettiin sinikantiseen vihkoon lintujen ja eläinten kuvia. Olen kuvitukseksi skannannut tähän oppikoulun II-luokkalaisen (ikää 12 vuotta) piirustuksen töyhtöhyypästä, kun en löytänyt leppälinnun kuvaa. Skannattua kuvaa en voinut tummentaa, koska silloin linnun kuva olisi mennyt liian tummaksi. Mutta nyt ei hieno käsin tekstattu teksti näy.....
Lapsuudesta on jäänyt mieleen, että sisko osasi piirtää. Minun taitojani ei kukaan suuremmin arvostanut, vähiten minä itse. Siksipä onkin yllättävää nähdä, kuinka kauniita piirustuksia vihkoissani on. Pitäisiköhän eläkkeellä alkaa harrastaa piirustusta/maalausta tms.
Joskus 16-17 -vuotiaana minulla oli poikakaveri,  joka tunnisti linnut äänestä. Se oli minusta hurmaavaa ja oli se poika muutenkin hurmaava. Ja niin siisti. Pulpetissa tavarat aina hyvässä järjestyksessä - toisin kuin minulla.

Leppälinnun kohtalo
Sattui eräänä päivänä, kun (tämä e.m. on punakynällä viivattu yli ja uusi lause) leppälintuäiti oli pannut poikasensa nukkumaan, hän (se) näki lapsien leikkivän pihalla. Hän tahtoi leikkiä lasten kanssa. Niinpä hän (se) lensi lasten luokse (leikkipaikan lähellä) olevaan puuhun. Mutta lasten joukossa oli eräs ilkeä poika, mutta (mutta- sana viivattu yli ja uusi lause) leppälintu ei arvannut sitä. Poika otti kiven maasta ja heitti sen kohti lintua. Se osui siihen (siihen-sana viivattu yli, lisätty ja-sana tilalle) lintu putosi puusta alas kuolleena. Sen päähän oli osunut kivi ("osunut kivi" sanojen tilalle: sattunut) ja sen (yliviivattu) nokasta vuoti verta. Toiset lapset ilkkuivat hänelle (moittivat  poikaa ja lopettivat leikin). Linnunpoikaset turhaan odottivat emoaan kotiin.

230970.jpg
Kuvateksti, joka ei näy ainakaan minulle, on seuraava:
Töyhtöhyyppä
Suunnilleen kyyhkysen kokoinen lintu, jolla on pitkä niskatöyhtö, vihreänmetallinhohtoinen selkäpuoli, musta kurkku ja rinta, valkea ja musta pyrstö, valkea vatsapuoli ja punertavat jalat. Koiraalla on leveämmät, pyöreämmät siivet kuin naaraalla.