Keskellä järveä on ravintola terasseineen. Minulla oli mukanani lämmin alusta, jota olin ajatellut käyttää istuutuessani johonkin. Tällä ravintolalla oli asiakkaille omat alustat, joten mukana ollutta en tarvinnut. Pitkään en miettinyt, mitä tilaisin: olutta.
Terassilla on tällaiset ikkunat, mutta ei kattoa.
Tässä kuva olutvaahdosta:
Sen verran viimaa oli, ettei terassille pitkäksi aikaa viitsinyt jäädä. Mietin, mitä tekisin seuraavaksi. Olisin voinut mennä Rothornille hissillä. Tässä pienennetyssä kuvassa hissit näkyvätkin tosi huonosti, mutta siellä ne ovat keskellä kuvaa.
Rothorn oli alhaalta katsottuna melkoisessa sumussa:
Kun käänsin selkäni näkymä oli tällainen. Päätin jäädä järvelle sitä kiertämään ja kuljeskelemaan. Vaikka alunperin olin välttämättä halunnut mennä ylös ja järvellä kävely tuntui tosi tylsältä ajan vietolta - sitähän saisi Suomessa tehdä vaikka joka päivä - jos talvi tulisi Suomeenkin.
Kommentit