Simahtihan se baby viime yönä, kun tuota edellistä postausta kirjoitin. Äitinsä kertoi itkun loppuneen kuin seinään, kun se oli äheltänyt PA--AT.  Joku suolistovaiva siis. Mietittiin sitten, mitä äitinsä oli syönyt edellisenä päivänä. Vauva ei saa vielä muuta kuin äidinmaitoa. Ei oikein keksitty syytä.

Cuplatonia hakevat tänään apteekista ja tytär aikoo yrittää korviketta tarjota tuttipullosta. Vauveli on monta tuntia illalla tissillä, vaikka päiväruokinnat on ihan säännölliset. Onneksi tuollaiset illan itkukohtaukset eivät ole tavanomaisia vaan poikkeuksia, koska muuten hän nukkuu ihan hyvin yöt. Menen taas illalla sinne. Saa nähdä miten ensi yönä käy - nukkuuko vai huutaako.

Pesin kastemekon. Se on ollut yli 20 vuotta hyllyn perillä käärönä.
Jos oikein arvaan, niin eka kerran sitä on käytetty yli 60 vuotta sitten. Ellei sitä sitten ole tehty nuoremmille sisaruksilleni, jotka eivät vielä ole tuota ikää saavuttaneet.