Opetusten alkaminen ja muut syystouhut rytmittävät aikaani niin paljon, että blogivierailuni ovat satunnaisia ja hajanaisia. Kyllä se tästä taas tasaantuu, ainakin jouluksi. Olen tosi iloinen, jos joku silti jaksaa täällä käydä ja vielä kommentoidakin, vaikka seurustelu olisi aika yksipuolista.

Menin eilen sekä venäjäntunnille että digikuvauskurssille. Venäjäntunti olikin ihan positiivinen kokemus. Jonkinlaisia muistijälkiä viime vuotisesta opiskelusta näytti olevan, vaikka en olisi uskonut. Kunpa ennättäisin kotona jotain tehdä kielen opiskelun hyväksi, niin voisin jopa oppia sanomaan jotain venäläisen tavatessani. Niitähän nyt vilisee jo aika tavalla varsinkin Kaakonkulmalla. Ostavat omakotitaloja, mökkejä, maita ja rantoja, osakkuudenkin keisarinaikaiseen Rantalinnaan, heille rakennetaan kylpylöitä, golfkenttiä ja lomaosakkeita. Niin että venäjänkielen taito on aika tärkeää Kaakonkulmalla.

Digikuvauskurssi on rauhalliseen tahtiin, viime talvena oli teoriakurssi, nyt enemmän käytännön kurssi. Siellä oli hyvin sekalaista porukkaa, joillakin ei ollut vielä edes kameraa, toiset eivät osanneet kuvata ja jotkut olivat kuvanneet koko ikänsä, vaikka digikameralla vasta vähän aikaa. Uskon kurssista olevan minullekin paljon iloa ja hyötyä. Enkä oikein voisi opetellakaan kuin rauhalliseen tahtiin.

Eiliset omat kurssini olivat aika täynnä porukkaa. Kiva. kiva.