1918496.jpg

Näiden vaahterakuvien ottamisesta on jo toista viikkoa. Nyt vaahterat ovat vieläkin hehkuvampia. Kyllä Suomen luonto on kaunis. Jokaisessa vuodenajassa on omat ihanuutensa. Jälleen kerran tajusin, kuinka ihanaa on syksyllä, kun viime yönä olin satamavahtina klo 21-4.

En ole tänä syksynä ennättänyt paljon kuljeskella ulkona enkä metsissä. Niin paljon on nyt töitä ja muita askareita. Harmi, että sienireissutkin ovat jääneet vähiin. Jo ajatuskin satamavalvonnasta painoi mieltäni. En millään olisi halunnut mennä yksin sinne kylmään ja pimeään. Varkaitakin kun satamassa on tänä kesänä käynyt. Minua ihan yksinkertaisesti pelotti.

Mies kävi laittamassa sisätilan lämmittimen veneeseen. Veneen oma Wallas-lämmitin kun on rikki. Samalla mies asensi mulle telkkarin sinne. Vene oli lämmin, telkkarista tuli hyvä leffa. Yllättävän mukavaa oli kävellä laitureilla ilman taskulamppua ja nuuskia syksyistä ilmaa sekä ihailla järven tyyneyttä.

Levittelin kosteita petivaatteita veneeseen ja ne olivat kuivia ja lämpimiä, kun kömmin makuupussiin klo 3.30. Kun lämmittimen laittoi pois päältä, lämpötila laski nopeasti lähes ulkolämpötilaan. Nukkuessa ei lämmitin ollut päällä, mutta kyllä makuupussissa tarkeni hyvin mitä nyt päätä vähän paleli, kun en huomannut pipoa laittaa päähän. Lähdin veneeltä kotiin joskus ennen kymmentä.