Kerrostalon parvekkeelta voi seurata luontoa hyvinkin läheltä. Tänä kesänä pääskyset kirmaavat ja kirkuvat taivaalla, harakka hyppelee nurmella, varikset rääkyvät, lokit kirkuvat, sinitiaiset piipittävät. Auringon läsnä- tai poissaolo muuntelee näkymää päivittäin. Tuulet tuntuvat ylimmässä kerroksessa, vaikkei talo huoju eikä horju, niin puut sitäkin enemmän.

Auringonnousun aikaan:

Räystään alla on sinitiaisen pesä. Sieltä kuuluu jo piipitys. Vanhemmat ahkeroivat ruokaa pikkuisille. Nopeasti he sujahtavat pesään vuorotellen ja pudottautuvat suoraan talon seinän viertä alas. Koskaan en ole onnistunut saamaan kuvaan lintua - tällaisia kuvia minulla sensijaan on aika liuta:

Läheisessä koivussa tiainen varmistaa, että tie pesälle on turvallinen:

Tiainen lennossa. Huom! Hyttyset suussa.

Jokohan nyt tie olisi vapaa:

Piilokuva. Etsi sinitiainen! Sopeutuu hyvin maastoon.

Kerrostalon ikkunassa vilistää milloin mitäkin. Ja huom! tämä otus (ehkä lude) on ikkunan ulkopuolella. Kissalle nuo ikkunakiipeilijät ovat äärettömän ärsyttäviä. Kissa seuraa tarkasti myös sinitiaisen touhuja.

Läheisen männyn katkenneeseen oksaan lokki on tehnyt pesän. Hautova emo on oksistossa ja isukki vartioi.

Isukin normaali vartiopaikka on läheisen kerrostalon katon reuna. Sieltä se syöksyilee hautomista häiritsevien varisten kimppuun.

Ilta-auringon valo näkyy kauniisti vastapäisissä taloissa ja hienossa pilvimuodostelmassa:

Samana iltana iltarusko heijastuu pilviin:

Olin tosi iloinen, että sain jälleen kuvia Flickriin. Lataaminen Vuodatukseen käy sitä kautta niin kivuttomasti ja kuvat ovat parempilaatuisia :))