Kaksi talvea kävin työväenopistossa Muistojen helmiä -kurssilla. Sieltä ja kesän kirjoituskurssilta sain potkua kirjoitustöihini. Kurssille en tänä talvena aio mennä. Muutenkin karsin harrastuksiani, koska tarvitsen enemmän aikaa vaikkapa kirjoittamiselle.

Ajattelin työssä käydessä, että eläkkeelle jäätyä alan kirjoittaa uudelleen. Se ei ollutkaan niin yksinkertaista toteuttaa kuin olin ajatellut. En päässyt millään alkuun, aina keksin jotain muuta tekemistä, ettei vain tarvitse kirjoittaa. Kirjoitus- ja lukupiiriin väsäsin aina viimeisenä iltana jotain ja pieleen meni. Ohjaaja suorastaan haukkui tekstini, no siitähän sain uuden syyn olla kirjoittamatta. Onneksi hyvät ystävät kannustivat minua jatkamaan, vaikka en enää tekstejäni kritisoitavaksi vienytkään.

Aamuisin voin vielä istua parvekkeella kahvilla. Otan MacBookin ja jostain mielen syövereistä saan tekstiä aikaiseksi. Olen sillä tavalla aamuihminen, että se on tehtävä heti aamusta. Unen jälkeen aivot ovat levänneet ja valmiit toimimaan. Ehkä myös alitajunta toimii paremmin unien jälkeen. Jo aikoinaan, kun kirjoittelin miehen vielä käydessä työssä, aloin kirjoittaa heti kun hän lähti. Sitten maailmani menikin sekaisin, kun hän jäi kotiin. Samalla jäi kirjoittamiseni ja sen harrastus hiipui ja hiipui. Vaikea oli saada siitä taas kiinni. Mutta vähitellen kirjoittaminen on alkanut tuntua hyvältä. Sanojen ja lauseiden tuottaminen ei ole enää yhtä vaivatonta kuin aikaisemmin, mutta harjoittaessa sekin taito varmaan palautuu.

Kirjoittaminen on työtä, siihen on käytettävä aikaa. Ei teksti synny itsestään. Aamuisin kirjoittelen pääasiassa muistiinpanoja, joissa sitten on materiaalia työstettäväksi.

Eilinen näytelmä, jossa pengottiin vaatekaappeja ei antanut odottaa mitään suurta elämystä. Siksipä olikin hienoa oivaltaa, että vaatteita muistelemallakin voisi kirjoittaa vaikka elämäkerran. Ja voihan se olla joku muukin kuin vaate. Vaateasiat vain ovat naiselle kovin läheisiä ja ehkä mieleenpainuviakin. Kokeilemisen arvoiseksi sen koen.

Nyt pitäisikin hakea kirjastosta lukupiirin kirja. "Tänä päivänä" se taisi nimeltään olla. Tekstin tulisi olla saman niminen. Ehkä luen kirjan ensin.



Kesäkurssilla ikkunan takana tuoksuivat sireenit. Ja pöydillä kielot.