Taas tein sen itselleni! Eilen olin jo niin vahva. Illalla, kun Punainen Lanka päättyi ja olin katsonut kulttuuriuutisetkin, pistin näytösvideon pyörimään. Halusin katsoa miltä marraskuinen tanssinäytöksemme oikein näytti, olinhan tähän mennessä katsonut vain omat esitykset ja kelannut muut nopeasti läpi.

Loppuun en jaksanut, näytös oli pitkä ja ilta myöhäinen. Muutenkin aivan p:stä on katsoa törkeän huonoa kuvaa - tällä videolla voi heittää vesilintua. Yksi kylmäkamera koko ajan paikallaan, ei edes solistisuorituksiin zoomata. Ja niin kaukaa kuvattu, että arvailla saa, kuka on tanssimassa. Jos tanssijalla sattui olemaan vaalea asu, hän oli ylivalottunut valkoinen haamu. No - videon laatu tuskin vaikutti siihen, mitä tänä aamuna tapahtui.

Heräsin puoli kuusi, eikä unta enää. Nousin siis kahvin keittoon. Ja perhananmoinen ahdistus taas päällä. Ja ajatukset! YHDISTYKSESSÄ - joululomalla!!! Siis nyt ahdistaa jo esiintyjäryhmän videokuvankin katselu. Tää on kyllä jo liikaa! Aikaisemmin sain mahapuruja harjoituksiin menosta ja ihmisten tapaamisesta, mutta nyt siis tämäkin vielä!

Voi että ottaa päähän!