Olen pikkuista hoitamassa. Äitinsä meni ison veikan kanssa 3-vuotisneuvolaan. Tämä täällä on nuhainen ja rahjuinen, kävi pienille päikkäreille juuri.

Nyt kun opetustoiminta alkaa hiljentyä, joudun sen tosiasian eteen, että huushollille ON TEHTÄVÄ jotain. Tietäisinpä vain, mistä aloittaisin. Poika muutti kuukausi sitten kotoa ja olen ajatellut tehdä hänen huoneestaan itselleni harjoitustilan ja muutenkin oman tilan, siirryn sinne nukkumaankin. Toistaiseksi huone on siinä mallissa mihin se jäi, kun poika läksi, ts. kaaoksessa. Parvekkeelle on lykätty tavaraa, joka odottaa jälkikäsittelyä, ts. harkintaa, heitetäänkö pois vai säilytetäänkö. Sieltä lähtee monta muovisäkkiä kaatopaikalle, mutta ensin ne on käytävä läpi. Nykyisessä olotilassani olohuoneessa talven paperipinot odottavat arkistointia. Vaatekaappini pursuaa, sekin pitäisi tyhjentää ja heittää pois tarpeeton. Sitten on tätä tavanomaista: mattojen ja ikkunoiden pesua, pölyjen pyyhintää, pesuhuoneen, vaatehuoneen, vessan ja keittiön siivoamista.

Tiedän, että innostun siivoamisesta, kun pääsen alkuun. Mutta mistä aloitan? Ehkä parvekkeen säkkien läpikäymisestä, että pääsen alkuun. Vasta ensi tai seuraavalla viikolla voisin aloittaa. Nyt on vielä niin paljon hommia, että suunnittelen vain.

Leijapoika-kirjan lopun ahmin 15. päivänä, kun piti tehdä jotain muuta. Tunnelma tiivistyi kirjan lopussa niin, etten voinut jättää lukemista kesken. Opiston paperit myöhästyivät yhdellä päivällä - mutta ei se mitään henkilö, joka niitä käsittelee, oli eilen koulutuksessa, kun kävin paperit viemässä. Kävin myös palauttamassa yhdelle opetuspaikalle avaimet ja hakemassa poliisilaitokselta yhden lomakkeen, jonka tarvitsen yhdistykselle, kun olemme järjestämässä erästä tapahtumaa.