Hellepäivä. Pilvisempää, mutta auringossa tukahduttavan kuumaa. Nuorena Rouva oli maannut auringossa, kääntynyt vatsalleen, kyljelleen ja selälleen ja antanut auringon paahtaa pohjoismaisen vaaleaa ihoaan tasapuolisesti kaikkialta. Vanhemmiten hän oli alkanut kärsiä kuumasta säästä eikä pää enää kestänyt suoraa auringon paistetta. Hän viihtyi varjoissa ja vesien äärellä ja liikkui mahdollisimman vähän. Illalla hän avasi parvekkeen oven ja ikkunat, antoi hennon yön viilentää hikistä ihoaan. Aamulla hän hunnutti ikkunat verhoilla ja sulki aukot, jotta yön viileys viipyisi asunnossa mahdollisimman kauan.

Helteestä huolimatta Rouva lähti pyörällä silmälasiliikkeeseen ja apteekkiin. Miten ihanaa olikaan hurutella modernilla kulkupelillä läheisen järven rantaa puiden varjossa. Ehkäpä juuri se toi niin hyvän mielen, että hän viipyi silmälasiliikkeessä yli säädetyn ajan ja tilasi uudet silmälasit. Oikeastaan hän meni vain korjauttamaan vanhat, kun niiden sanka oli irronnut ruuvin pudotessa eräälle nuotiolle.

Apteekkiin hänellä oli kolme asiaa. Magnesiumia suonenvetoon. Rouva oli alkanut kärsiä öisistä suonenveto kohtauksista. Pohje piukkeni niin, että hänen oli noustava monta kertaa yössä seisomaan. Tosin ihan viime päivinä syöty silli uusien perunoiden kyytipoikana oli helpottanut oloa.

Rouva oli napsinut kalkkipillereitä useita vuosia. Hän ei juonut koskaan maitoa, jota vanhenevan ihmisen olisi kaikkien ohjeiden mukaan pitänyt juoda. Varmuuden vuoksi hän söi kalkkia, etteivät luut katkea.

Kolmas asia, jonka puutteen Rouva huomasi eräänä kesäisenä yönä, oli haavojen puhdistusaine.

Rouvalla oli sinä yönä leveä, liian pitkä kaapu yllään. Sen alla oli vain pantterikuvioiset pikkarit, jotka hän oli ostanut postimyynnistä. Hän käveli huikean ihanassa kesäyössä yksin ja oli onnellinen. Hän oli niin onnellinen, että levitti kätensä ja alkoi pyöriä ympäri. Ensin hänen piti vain katsoa maisemaa, mutta sitä pää ei kestänyt, vaan pyöriminen alkoi viedä häntä. Loppujen lopuksi hän kompastui helmoihinsa ja päätyi rähmälleen hiekkaan. Kun pää putoaa sadastakuudestakymmenestäseitsemästä sentistä maahan, se on kova täräys. Leukaluukin siinä vinksahti. Kun hän tuli kotiin vertavuotavana, hän olisi tarvinnut haavan puhdistusainetta. Sitä ei löytynyt mistään. Rouva tiesi, että alkoholi voisi ajaa saman asian, mutta jotenkin se ei tuntunut sopivalta. Niinpä hän hoiteli leukaansa teepuuöljyllä. Sitä hän oli kosmetiikkaedustajana ollessaan ostanut useita pulloja, kun sitä niin kehuttiin. Sitä oli käytetty siihen mennessä vain itikanpistojen kirveleviin ja kutittaviin jälkiin.