Olimme uuden vasta sairaalaan muuttaneen Kipan kotona, talon toisessa kerroksessa vanhempien makuuhuoneessa.Tuoleilla roikkui käytettyjä alusvaatteita, yöpukuja ja pyyhkeitä. Parvekkeen keveät valoverhot leyhähtelivät hiljalleen ja ovesta virtaava ilma tuntui miellyttävän viileältä. Kipalla oli pieni kukallinen kesämekko ja paljaat varpaat niinkuin minullakin.

Seinän vieressä oli ruskea matala senkki. Kipa avasi sen ovet. Sellaisen radion ja grammarin olin nähnyt vain Seuran sivuilla. Kipa laittoi mustan kiekon harmaalle kumilevylle. Se alkoi pyöriä, kun hän napsautti kahvaa oikealle. Radio alkoi rahista.
    Since my baby left me I found a new place to dwelve.... kitaran rämäys tuntui oudolta vatsassa.... I've been so lonely, so lonely....  pianon surumielinen sointi.  Kipa napsutteli sormiaan, huojutteli itseään ja hymyili silmät puoliummessa. Hän tapaili laulun sanoja. I've been so lonely, I could die.... hän osasi jo englantia.
    Katsoin Kipaa ja yritin matkia. Nyökyttelin päätä ja aloin huojua kovempaa ja kovempaa. Ymmärsin, että elämäni tulisi muuttumaan eikä minulla olisi enää paluulippua vanhan veräjän luokse.

Olin yhtä valmis muutokseen kuin samaan aikaan Budapestin torilla savuavien ja hiiltyneiden Leninin teosten vierellä seisova unkarilainen nuori mies. Hän seisoi siinä uhmakkaana liian pitkässä palttoossa ja liian suurissa kengissä, savuke suupielessä, baskeri päässä ja kivääri olalla. Hän ei tiennyt Elviksestä vielä moneen vuoteen. Mutta hän tiesi Leninistä, Stalinista ja Hrustsevista. Niistä en tiennyt minä.

Koska musiikillinen kokemuksemme sulautui yhdeksi, halusin uskoutua Kipalle. Kerroin, että Liisa on oikeastaan ensimmäinen ja paras ystäväni.

- Mut sit ku myö kuultii, ett työ tuutte tänne, ni Liisa sano, et sie oot hänen kaveri, koska työ ootte saman ikäsii. Se on aina ollu sellanen määräilijä.
- Enhän mä tienny, ketä tääl on ja kenen kaveri mä voisin olla. En mä oikeestaan olis halunnu ees tulla tänne. Kaunialas oli kivat kaverit. Eikä mutsikaan ois halunnu tulla.
- No miks työ sit tulitte?
- Fatsin työn takia ja kai se halus tulla.
- Oltasko me kavereita, oltasko, tinkasin.
- No voidaan me olla.

You can burn my house, you can do anything but don't you step on my blue suede shoes...