Istun keittiössä. Vaaleanpunaiset hyasintit ovat alkaneet tuoksua. Siirtelen niitä pöydän reunalle, että päivän lehti mahtuu siihen levitettynä. Kahvinkeitin ropsuttaa. Kaadan tuoksuvaa, höyryävää kahvia kuppiin. Seinäkellot raksuttavat samaan tahtiin. Kissa hyppää lehden päälle. Ihailen ja silittelen sen raukeaa olemusta, ennenkuin hätistelen sen pois päivän uutisten päältä.

Tänään minun piti tehdä kaikenlaista. Teen päässäni työlistaa, en halua vielä alkaa mihinkään. Kello yhdentoista Emmerdale on sopiva ajan jakaja. Siihen saakka laiskottelen ja sitten alan. Onkohan Blogistania herännyt joulu-unilta.

Avaan tietsikan, löydän roskaposteista kaksi tärkeää kirjettä. Mietin, miksi lähetyksissä on ollut spammi ja ne ovat joutuneet tänne... vastaan pitkästi.

Laitan uudet kahvit tippumaan ja riisipuuron kiehumaan.
Tulen Blogistaniaan. Kello on varttia vaille.