Pakkasia on ja pyryilmoja. Lähes päivittäin aurinko ilahduttaa paisteellaan, se ei ennätä kuitenkaan sulattaa järven jäitä, ei lumia eikä jäisiä teitä. Hiihtokelit ovat vielä varsin mainiot, vaikka Pantterin sukset eivät enää olekaan suihkineet.

Kävin avantouintipaikalla kuvaamassa sorsia - muita uimareita siellä ei näkynyt alkuillasta.

Sorsat ovat mainiosti selvinneet talvesta.  Toiset seisoskelevat jään reunalla.

Yksi hyppäsi jään reunalta järveen polskuttelemaan. "Älä viitsi kastella mun pyrstösulkia"

Tämä oikoi siipiään jään reunalla. "Näin iso minä olen"

"Kyllä minäkin olen iso"

"Ja vielä isompi. Hihhii - ainakin kun seison veden päällä"

"Jokos uskoit"

"Minäpä luikautan iloisen kevätlaulun: lallalllaaa. Eiköhän sillä saa morsiamia..."