Kello on täällä tunnin jäljessä. Minä nousen Suomen ajan mukaan kuten joka aamu. No kello on täällä vasta 6.30-7, kun ovat jo unet karisseet silmistä. Toiset nukkuvat vielä muutaman tunnin... Osaisinpa minäkin jonakin aamuna nukkua vaikka yhdeksään. Illalla kuitenkin nuokuin telkkarin ääressä Dr Ryania katsoen, välillä torkahtaenkin. Olisi pitänyt vain kömpiä sänkyyn. Täällä on muuten ihan tyhmä systeemi: ohjelmat on dubattu eikä ole tekstitystä englanniksi. Kyllähän minä saksaa ymmärrän, mutta en erityisen sujuvasti. Heilillä on vain kolmen vuoden lukiosaksa, minä sentäs luin pitkän.

Näillä ei ole ollenkaan kahvinkeitintä. Eilinen aamu oli paha, kun en muistanut, kuinka heidän kahvilaitteensa toimivat. Tämä on se toinen, jolla edellisellä matkallani kaksi vuotta sitten kahvia keittelin. Olisin jo sillä toisella alkanut keitellä, jos olisin löytänyt kahvia. Vain Heilin tuoma suomalainen kahvipaketti oli näkyvissä - sitä en halunnut avata. Onneksi sisko heräsi apuun ja sain kahvia.


On heilin mökilläkin tällainen, mutta kun ei muista niin ei muista, miten tätä käytetään. Tänä aamuna sain kahvit ihan itse keitettyä.

Vautsi, idässä on kirkas taivas, pilvimassat näyttävät olevan matkalla etelään. Mistähän löytäisimme auringon. Alan tsekata webbikameralla.