Kuudennen kerroksen kolmiossa asuu yökyöpeleitä. Rouva, herra sekä heidän aikuinen poikansa. Rouva nukkuu olohuoneen kahden maattavassa kerrossängyssä, herra toisessa makuuhuoneessa ja poika toisessa.

Sinä iltana rouva katsoi telkkarista elokuvaa kahteen saakka. Herra oli jo vetäytynyt yöpuulle tai oman telkkarinsa ääreen. Elokuvan jälkeen rouva kipusi sänkyynsä, sytytti iltalampun ja luki pari lukua kesken olevasta kirjasta. Hän tunki korvatulpat korviinsa, veti untuvapeiton päälleen ja asettui sikiöasentoon.

Vaikka rouva kävi nukkumaan, hänen aistinsa olivat valppaat. Poika oli vielä lietsussa. Missähän kunnossa hän tulisi kotiin. Tulisiko ollenkaan. Hissi kävi, se pysähtyi kuudenteen. Oven takaa kuului rapinaa. "Etsii varmaan sopivaa avainta", rouva ajatteli ja säikähti, kun postiluukku rämähti. Päivän lehti kolahti lattialle ja vielä toinen rämähdys ja kolahdus. Kaksi paksua lehteä. Rouva veti peittoa tiukemmalle ja huokasi syvään. Pian hän oli jo unessa.

Keittiöön syttyivät valot ja jääkaapin ovi kävi. Rouva terästi kuuloaan, mutta mikron ääntä ei kuulunut. Valot sammuivat, hiljaiset askeleet hipsivät makuuhuoneen ovelle ja ovi painettiin hiljaa kiinni. "Kas, on poika oppinut kulkemaan hiljaa. Ehkä se kakskymppiä, jonka laitoin pojan tilille puolen yön aikaan, auttoi asiaa", mietti rouva ja käänsi kylkeä. Korvatulppa painoi korvaa. Hän asetteli tyynyä mukavampaan asentoon. Makuuhuoneen ovi kävi uudelleen, keittiön valot syttyivät, jääkapin ovi aukesi, kluk-kluk, juomaa lasiin. Valot pois, hiipivät askeleet ja ovi hiljaa kiinni.

Rouvan rakkoa alkoi painaa ja oli pakko nousta vessaan. Hän väläytti mennessään eteisen valoja. Kello oli puoli viisi eikä pojan kenkiä ollut eteisessä. "Voi hitsi - ei se olekaan tullut."

Rouva painui takaisin pehkuihin. Hän ennätti juuri päästä uneen, kun ulko-ovi avattiin ja kolautettiin kiinni. Rouva päätti olla sanomatta mitään, kuunteli vain. Poika riisui päällysvaatteet ja kengät ja suunnisti jääkaapille. Juustopaketti repäistiin auki ja kinkkupaketti. Rouva kuunteli, kun poika voiteli leipiä. Kluk-kluk, juomaa lasiin. Poika sammutti keittiön valot ja meni huoneeseensa. "Ei tuo kovin känniseltä vaikuta, käveleekin suoraan", ajatteli rouva.  Vähän ajan kuluttua poika kävi vessassa ja meni nukkumaan.

Rouva otti korvatulpat pois, laittoi yövalon palamaan ja alkoi lukea kesken jäänyttä kirjaa.