Euroopan suurimman vanhainkodin hoitajapulaan saadaan helpotusta vasta Lääninhallituksen määräyksellä, UPM:n yhteiskuntavastuuttoman toiminnan tuloksena kengänpohjia ja teitä kuluttamaan joutaa satoja ja sitten kutsutaan virolaiset Suomen teitä kunnossa pitämään. Mitä järkeä tässä kaikessa on?

Onneksi tytär on hakeutumassa opiskelemaan. Saadaan lisää hoitajia, jos hän pääsee koulutukseen. Ensimmäiset hakupaperit menivät lähihoitajakoulutukseen. Seuraavat paperit menevät sosiaalialan koulutukseen. Poikakin laittoi hakupaperit Ammatilliseen Korkeakouluun. Se nyt oli maailman suurin ihme. Tuleekohan näistäkin järki-ihmisiä?

Vauveli on kyllä pistänyt tyttären kuosiin ja varsinkin avioero. Vauveli on jo viikon verran kävellyt. Hän on hupaisa tapaus: lyhyet jalkansa hän pitää tanakasti suorana, kädet hän nostaa kainaloista ylös ja laittaa kyynärvarret koukkuun, niin että nyrkit ovat rinnan korkeudella. Sitten hän teputtaa eteenpäin ja huutaa mennessään. Hän menee huoneesta toiseen, mutta vain suoraan, koska ei osaa kääntyä. Laskeutuu alas, nousee uudestaan ja taas mentiin. Nauramatta sitä ei voi katsoa. Ihania kävelyharjoituksia, joista seuraa se, ettei vauveli tahdo illalla nukahtaa ja öisin nousee ylös parin tunnin välein. Ja tytär on ihan puhki. Minäkään en nyt voi tässä tilanteessa auttaa, kun itsellä on iltatyöt ja sitäpaitsi siivoamaton huusholli kissan karvoineen.

Vauvelin isä, jolla on siis yhteishuoltajuus ja jonka pitäisi joka toinen viikonloppu pitää vauvelia, ei ole vielä yhtenäkään viikonloppuna ollut selvin päin. Huomenna he jälleen yrittävät: että jospa vauveli olisi iskän luona yötä. Olisihan se hyvä, että iskäkin alkaisi ottaa vastuuta lapsestaan. Vähän minua hirvittää,  mutta aikuisia molemmat ovat.