Kipan saapuminen pääkaupunkiseudulta muutti monta asiaa. Meidän vanhempamme tutustuivat toisiinsa ja alkoivat pitää yhteisiä illanviettoja, pikkusiskoni alkoi olla Kipan pikkusiskon kanssa. Me aloimme olla Kipan kanssa ja jätimme Liisan yksin.

Kuuntelimme Kipan kanssa levyjä, kävimme uimassa, katsoimme kaikki kauhuelokuvatkin sairaalan ruokasalissa pidetyissä elokuvanäytöksissä, pelasimme poikien kanssa lentopalloa ja neljää maalia, hiihdimme, keräsimme filkkareiden kuvia, laulojen sanoja ja iskelmävihkoja ja lauloimme. Kipa lauloi englanniksikin. Niinkuin sen Paul Ankan "oooohh-oooohh-Daiana"  Kukaan ei osannut niin hyvin venyttää Daiaanaa kuin Kipa.

Kipa oli kova lukemaan, varsinkin läksyjä.  Kun menin häntä hakemaan ja hän istui pienessä kopperossaan kirja edessään, niin hän ei suostunut tulemaan ulos. Koppero oli hänen mini-mini huoneensa vanhempien makuuhuoneen vastapäätä, varmaan se oli aikaisemmin ollut komero.

Sairaala-alueella liikkui vain harvoin ulkopuolisia. Kerran kuitenkin outo mies käveli tiellä. Sillä oli tumma puku, valkoinen kauluspaita, kapea solmio ja linttaan isketty hattu, kenkien kärjet nousivat ylös. Osoitimme sitä sormella ja ilkuimme:"Lättähattu, lättähattu". Lättähattu käveli poispäin sairaalasta eikä sitä sen koommin näkynyt.

Pojista ja tansseista Kipa ei koskaan kiinnostunut niinkuin Liisa ja minä. Siinä meidän tiemme sitten erosivatkin ja aloimme taas olla Liisan kanssa.

"Anna pois mun kitarain" -Lasse tuli läheiselle tanssilavalle. Ennen tansseja hänellä oli konsertti järven päälle rakennetulla esiintymislavalla, jonka edessä mäntyisessä rinteessä oli puisia penkkejä. Tanssilava oli vähän matkan päässä niemen kärjessä. Oli lämmin, tumma elokuun ilta. Kirkkaasti valaistulla esiintymislavalla idolimme Lasse Liemola lauloi iskelmärockia, soitti kitaraa ja oli niin suloinen. Me ihailijat istuimme tyynesti katsomossa taputtamassa eikä olisi tullut mieleenkään mennä
lavan eteen heilumaan.

Ilmoittauduimme Liisan kanssa yleisökilpailuun. Lavalle valittiin viisi paria. Tytöille annettiin vessapaperirulla ja vastapari, joka oli poika, piti kietoa vessapaperiin. Minulla oli tosi hyvä yhteistyö parini kanssa, pyörin pojan ympäri ja se pyöri toiseen suuntaan paikallaan ja me voitimme. Liisa selitteli koko loppuillan, kuinka tyhmä pari hänellä oli ollut, ei ollut auttanut yhtään ja paperi oli katkeillut koko ajan ja muuta sellaista.

Palkinnoksi sain singlen. Kuuluttaja sanoi, että tästä laulajasta kuullaan vielä. Tavailimme Liisan kanssa levystä esiintyjän nimeä, joka oli aivan outo: Cliff Richard.

Ihme, että Liisa pääsi konserttiin. Kun Liisan isä vei meidät autolla, hän vannotti, että ennen tansseja on lähdettävä pois, hän tulee hakemaan. Tanssikin oli syntiä niinkuin parantolan potilaiden kanssa seurustelu. Eikä syntiä saanut tehdä ainakaan ennen rippikoulua. Käytiin me tanssilavan vessassa ennen pois lähtöä. Tytöillä oli kauniit leveät mekot ja ballerinatossut. Silmät oli meikattu mustalla ja ne laittoivat huulipunaa vessan huuruisten peilien edessä hämärässä pienessä kopissa. Se oli lavan alla ja sinne kuului hyvin, kun orkesteri viritti soittimiaan lavalla.