Olen antanut periksi. En vastusta enää joulua. Ei minun oikeastaan alunperin ollut tarkoitus vastustaakaan. Kaikki joulutouhu tuntui vain niin perin turhalta ja suuritöiseltä. Ei meillä ole joulukuusta, ei koristeita, ei pipareita eikä torttuja. Jouluruoat ovat niin ihania, että niitä haluan syödä tänäkin jouluna.  Tyttären luona on kuusi ja koristeet. Ehkä sinne tulee sama joulupukkikin kuin viime vuonna.

Kortit lähetin silloin, kun ne sai alennettuun hintaan. Joulupaketteja ja muita muistamisia laitoin myös ajoissa. Jo aikaisemmin viikolla ostin hallista lipeäkalaa, se on parvekkeella vedessä. Eilen pesin valkopyykit ja siivosin.

Tänään mankeloin pyykit ja tein kauppalistan jouluruokia varten. Kävin ostoksilla. Aloin valmistella laatikoitten tekoa: keitin lantut ja porkkanat, laitoin herneet likoon. Mies kävi ostamassa kinkun ja se paistetaan ensi yönä.

Nyt minulla on uunissa kasvisruukku, jonka ohje on blogissani. Se on ihanaa enkä oikeastaan ymmärrä, miksi teen sitä vain jouluna ja uutena vuotena. Tai oikeastaan ennen joulua, kun  laatikot eivät vielä ole valmiit eikä kinkkuakaan ole paistettu.
Odotan nyt kieli pitkällä ruukun valmistumista, että pääsen syömään. Sitten lähden tyttären ja hänen lastensa kanssa saunaan.

Mukavia jouluvalmisteluja itse kullekin säädylle!