Talonmiehen asunto parantolan kivijalassa oli isompi kuin lämmittäjän. Siinä oli isompi huone ilman alkovia ja keittiöönkin mahtui ruokapöytä. Wc oli yhtä pieni eikä siinä ollut suihkua eikä ammetta, vain wc-pytty ja lavuaari. Talonmiehen asuntoon kuului myös erillinen ulkoeteisestä erkaneva huone, jossa asui äidin sukulaisia tai jotain muita asunnon tarvitsijoita.

Parantola oli 8-kerroksinen. Tämä talonmiehen asunto oli osaston tuuletusparvekkeiden alapuolella. Joskus kerroksista hyppäsi epätoivoisia tuberkuloosipotilaita, jotka lätsähtivät ikkunamme alle maahan, silloin en saanut mennä ulos.

Rakennuksen ulkoseinässä oli sisennys sillä kohtaa, josta mentiin meille sisälle. Seuraavassa sisennyksessä oli roskakuilu, jossa olivat valtavat puiset roskalaatikot. Osastoilta heitetyt  jätteet ropisivat kuilua pitkin suoraan jätelaatikoihin. Laatikoissa oli rakosia, joista jätteet näkyivät ja niitä saattoi vaikka vetää rakosista.

Roskiksen ovella oli vain sellainen salpa, että pienikin lapsi sai sen auki. Se oli kielletty, mutta äärimmäisen houkutteleva paikka. Monet selkäsaunat otin siitä.

Roskiksen ympäristössä järjestettiin silloin tällöin rottajahteja ja muistan kymmenien rottien raadot rivissä maassa.