Viikonloppuna kävin pääkaupunkiseudulla. Osallistuin Itämaisen tanssin festareihin Taiteiden talolla kolmena päivänä.

Ensimmäinen hätkähdyttävä näky oli bussin ikkunasta näkemäni kukkameri eduskuntatalon portailla. En ennättänyt saada kameraani laukusta ja kuva jäi ottamatta. Hesarista luin, että se oli taideteos ja kukat jaettiin ihmisille lauantaina ja sunnuntaina. Taisivat olla gerberoita.

Kampista ostin kolmen päivän lipun kulkuneuvoihin (22 Eur). Kartan ja aikataulujen avulla selvittelin, miten mihinkin pääsee. Käytin bussia, ratikkaa ja metroa. Olin tosi ylpeä, että osasin liikkua paikasta toiseen. Minä kun olen ollut ihan hukassa Hesassa.

Erityisen hienoa oli se, että olin aivan yksin. Yleensä tulee lyöttäydyttyä toisten seuraan, kun ei luota itseensä tai jostain muusta syystä. Aivan riittävästi sain olla kontaktissa ihmisten kanssa festaripaikalla. Ja aina sitä tulee juteltua satunnaisten tapaamiensa henkilöiden kanssa... vaikka siitä kuinka kuumaa on tms.

Sunnuntaina kävin vielä Ateneumissa. Sielläkään en ole ennen käynyt - ihan hävettää tämä tunnustaa..... mutta näin vain on. Eipä silti, en ole käynyt Kiasmassakaan enkä monessa muussakaan paikassa. Olen aina kokenut Helsingin niin kovin vieraana ja isona. Tällä matkalla tutustuin ystävällisempään Helsinkiin. Eikä tunnu enää ollenkaan niin mahdottomalta mennä sinne ihan vaikka poikkeamaan ilman sen kummempaa päämäärää....

Kun menin
yöpaikkaani ekana iltana, niin mustarastas liverteli niin ihanasti ja hartaasti katulyhdyn päällä. Kun menin portista sisään, niin rusakko loikki jaloistani vähän kauemmas. Maallehan minä olin tullut enkä kaupunkiin! Tässä kuvia:

Mustarastas katulyhdyn päällä:
653716.jpg

653717.jpg

Rusakko nurmella:
653718.jpg

653719.jpg