Tänään oli mummoilupäivä. Lähdimme läheiselle järvelle katsomaan lintuja. Emme ennättäneet sinne saakka, kun pikkuhiljaa alkoi tiputella vettä taivaalta. Käännyimme kotiin. Olimme vähän hitaita emmekä ennättäneet sen ison sadekuuron alta suojaan. Olimme kuin uitettuja koiria, kun pääsimme sisään. Olisi sittenkin kannattanut mennä lähikaupan tuulikaappiin odottamaan sateen ohimenoa kuten isompi poika hoksasi. Kaupan kohdalla ei vielä tullut kaatamalla vettä kuten hetkeä myöhemmin. No -kyllä kesä kuivaa minkä kastelee.

Matkalla näimme: oravan, käheästi raakkuvan variksen ja ne metsän takaa nousevat pilvet.

Ennättivätköhän jalkapalloa pelaamaan tulleet pojat suojaan sateelta...