156386.jpg

Tässä talossa synnyin ja asuin elämäni ensimmäiset 20 vuotta. Parantola niemen kärjessä.  Täällä oli kaikki: koti, kaverit, harrastukset, elokuvat, teatteri, kauppa-auto pihassa. Sodan jälkeen syntyivät suuret ikäluokat, uutta toivoa muuten raskaaseen elämään toivat lapset. Tämän entisen sotasairaalan henkilökunta osallistui omalta osaltaan yhteiskunnan rakentamiseen myös lapsia tekemällä, useimmissa perheissä oli kolme lasta. Nyt kun olen kerännyt nimet, etsinyt osoitteet ja kutsunut kaksi kertaa lapset koolle, niin olen löytänyt 40-50 osoitetta. Vuosi sitten meitä oli koolla kolmisenkymmentä, tänä kesänä alle 10. Koska emme ole enää nuoria ja viihdymme tavattoman hyvin toistemme seurassa, jatkamme tapaamisia joka kesä. Annetaan joka vuosi mahdollisuus tavata, ei se niin iso asia ole kutsua ihmisiä koolle, lämmittää saunaa ja nauttia kesäillasta lapsuusmaisemissa.