Aika määrittelee elämää. Sitä on liian paljon tai liian vähän, nykyään yleensä liian vähän. Mitä enemmän ikää tulee, sitä nopeammin aika kuluu, tunnit, päivät, viikot, kuukaudet, vuodet. Tunnitkin sujahtavat yhdessä hujauksessa, välillä sitä ajattelee, että hyppäsivätköhän viisarit itsekseen eteenpäin. Varsinkin jos on lähdössä bussille.

Töitä minulla on vain puolet vuodesta. Se aika sujahtaa erityisen nopeasti. Teen paljon kotitöitä opetuksen eteen. Aina lukukauden päättyessä sitä ihmettelee, että joko se taas loppuu. Työaikana huusholli jää tekemättä, nyt pitäisi olla aikaa siihen, mutta kun ei taaskaan ole aikaa: siivota, laittaa joulua ja lahjoja. Kortit sentäs sain postiin, mutta heti alkoi tulla kortteja sellaisilta, joille en lähettänyt. Uusi korttirumba siis.

Lapsena sitä odotti talvella kesää ja kesällä talvea, aina oli niin pitkä aika niihin ja ne tuntuivat aina paremmalta kuin se, missä elettiin. Nuorena sitä odotti ripille pääsyä. Sen jälkeen oli lupa mennä tansseihin ja naimisiin. Vaikka eipä silti, kävin jo ennen ripille pääsyä ilman lupaa työväentalolla ja pussattuakin tuli, mutta ei sitten muuta. Sitten sitä odotti, että tulisi täysi-ikäiseksi - siihen olikin pitkä matka, koska täysi-ikäisyys ja kaikki hauska alkoi vasta 21-vuotiaana. Väärennettiin teinikorttiin syntymävuosi, että päästiin kapakkaan, kun se oli olevinaan hienoa. 21-vuotiaana sai viinakortin. Mitähän iloa siitäkin on, että on oppinut alkoholia juomaan.

Eka kännit otettiin likkojen kanssa mökillä joskus 17-vuotiaana. Yksi pullo makeaa Madeiraa ja kolme tyttöä..  enpä tiedä, onko siitä ollut mitään hyötyä, että on oppinut alkoholin makuun ja sen vaikutuksiin. Makeasta Madeirasta tuli paha olokin ja muistan, kuinka kävimme ulkona oksentamassa. Pullon ulkonäkö on jäänyt mieleen ikuisiksi ajoiksi, siinä oli kirjava, kaunis nimikyltti ja pullon päällä oli koripunosta. Viinamäen touhuihin sitä on elämänsä varrella törmännyt erilaisissa käänteissä ja törmää yhä edelleen. Yksi meistä kolmesta  Madeira-pullolla juomisensa aloittanut on nyt alkoholisti ja hänen miehensäkin kuoli viinaan. Me kaksi muuta olemme opetelleet käyttämään alkoholia kohtuudella.

Tämä nykypäivän meno alkoholin suhteen järkyttää. Viinan hinta on laskettu niin alas, että varmasti kaikki sitä saavat ja ne jotka kykenevät, hakevat vielä halvempaa Virosta tai Venäjältä. Riippuvuus syntyy jo nuorella iällä, joillakin aivan lapsena. Joulu ja sen mukana monipäiväinen vanhempien känni alkaa kohta. Voi mitä murhenäytelmiä taas onkaan tulossa! 

Huushollin siivoamattomuus on pieni haitta tänä jouluna, kun ei kuitenkaan kukaan meidän perheestä riko joulurauhaa ryyppäämisellä. Hei! Näin pääsin antamaan itselleni anteeksi syyllisyyttä tuovan asian!! En tiennyt, miksi aloin kirjoittaa ajasta, näinhän se sitten selvisi. Hyviä jouluvalmisteluja ja joulun odotusta teille kaikille.